Kissa merellä

Portugalin rannikolla Sumussa ja verkkomerkkejä väistellen menty rannikon satamia pikkuhiljaa. Hauska ja pisin sisäänkirjautuminen oli Vianna do Castellossa, kun menimme toimistoon Charlotten kanssa. Satamakapteeni sulki heti oven ja sanoi, että antakaa kissan olla vapaana. Aika iso kaksikerroksinen toimisto ja niinhän utelias kisulimme lähti tutkimusretkelle. Arkistokaapit, toiletit ja tutkittiin ja hävisi pitkäksi aikaa, mutta emme sitten jaksaneet huolestua nimittäin Satamakapteeni oli kissamies.  Näytti kuvia omasta kissastaan,  jonka oli pelastanut satamasta pienenä, märkänä ja nälkiintyneenä, mutta kuulema rakkaudella selviytyi. Sitten otettiin kuvia Charlottesta ja lähetettiin hänen tyttärelle Portoon, jossa kissa oli hoidossa. Aivan saman näköinen oli hänenkin kisuli ja espanjassa nähtiin myös katukissa,  joka oli kuin kopio Charlottesta, pään kuviota ja hännän mustaa väritystä myöten , mutta miten onnettoman pienet tassut meidän laivakissaan verrattuna. Taitaa...

Näin vihaiselta näytän kun joku kiukuttaa! 

Islas Cies Täällä olimme ankkurissa ja jollailimme upealle hiekkarannalle Island de San Martinille, jossa meinasimme kadottaa kisulin. Rannalla ajateltiin vähän kokeilla mitä Charlotte tuumaa merestä ja kastella vähän tassuja, mutta tuli iso maininki, joka pyöräytti kisulin ympäri ja valjaat irtosivat. Charlotte syöksyi hiekkarantaa pitkin läheiseen kivikkoon ja pusikkoon, mutta onneksi pysähtyi kiven koloon,josta saimme sen kiinni. Kyllä meinasi sydän pysähtyä, nimittäin tämä saari on asumaton ja luonnonsuojelu aluetta, miten kisuli olisi siellä pärjännyt? Sitten oli vielä taas vähän pelottava jolla matka veneelle ja suihku. Seuraavana päivänä ei halunnut edes istumalaatikkoon tulla, mutta nyt on kaikki toivuttu ja entinen utelias kisuli onneksi kyydissä. Islas Cies noteerattu maailman kauneimmaksi rannoiksi ja suurimman osan aikaa olimme ainoa vene ankkurissa, ihanaa vapautta! Seuraava satama on jossain Portugalissa... Näin upeat on takatassujenkin varpaat ja kannella pysy...

Espanjan lahdissa Oltu ankkurissa ja nyt muutama päivä täällä Muroksen viehättävässä kalastaja kylässä. Charlotte päässyt päivittäin rantaretkille ja rohkeus kasvaa koko ajan. Tavallisesti juoksee kotimatkan laituria pitkin nopeasti veneelle,mutta tänään iski jarrut päälle ja halusi takasin rantaan. Sataman marinerot ja tullimiehet on hurmattu. Jatketaan tänään Ria de Arousaan ja jos siellä saadaan ankkurivinssin kaukosäädin kuntoon siirrytään taas ankkuriin jonnekkin. Täältä löytyy aina jotain mielenkiintoista