Siirry pääsisältöön
Sairastupa La Gomeralla

Sattumalta löysimme eläinklinikan täältä ja pienen tiedustelun jälkeen päätimme steriloida Charlotten täällä. Tapaninpäivänä ( ei ole täällä vapaa pv) vietiin aamulla klinikalle ja ilta seiskalta saatiin hakea. Halusivat varmistaa, että nukutuksesta kunnolla selviää. Oli kyllä vielä aivan pökkerössä ja pari päivää vain nukkui, hieman huolestuneita oltiin eikä uskallettu yksin jättää. Mitään kauluria tai sukkaa ei suositeltu, eläinlääkäri sanoi, että 80% kissoista ei nuole haavaa. Onneksi meidän kisuli kuului tähän joukkoon ja nyt viikon päästä alkaa olla oma itsensä.  Ruokahalu on hirmuinen ja dieetti ruokaa jo antoivat näytteeksi, katsotaan nyt...
Lisäksi pavelusväki myös molemmat antibiootti kuurilla, mutta eiköhän tästä toivuta koko porukka.
Vuokrataan nyt auto ja lähdetään katsomaan tätä upeaa, erikoista saarta. Kisuli otetaan mukaan, oli nimittäin tosi loukkaantunut, kun uutena vuotena oltiin juhlimassa tuossa aukiolla aika pitkään ja meteli täällä rakettien ja musiikin kanssa aikamoinen (soittivat täysillä aamu seiskaan).
Seuraavaksi taas säiden kyttäystä ja siirrytään La Palmalle


Olin sitten tosi kipeä! 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Näin vihaiselta näytän kun joku kiukuttaa! 
Hyvää pääsiäistä! Täällä Lanzarotella taas odotellaan sopivaa säärakoa pohjoiseen, ehkä su yritetään lähteä kohti Lagosia.  Charlotte alkaa olla vuoden ikäinen ja yritetty aikuisten kissojen ruokaan siirtyä, huonolla menestyksellä . Tietyt merkit ja kalat ei mene nyt millään.  Viisi päivää ainakin merellä menee ja tuore ruoka alkaa olla siitä eteenpäin kortilla... Laite ongelmia ollut, ja vähän nyt jännityksellä ja ehkä riskillä lähdetään, Ais ei toimi kunnolla (ei saatu täällä kuntoon) ja yövahdissa ei  nukuta, laivoja on tähystettävä, koska ne eivät nyt nää meitä ja pitää toivoa, että siellä ollaan hereillä ja selvinpäin. Vielä maata näkyvissä
Portugalin rannikolla Sumussa ja verkkomerkkejä väistellen menty rannikon satamia pikkuhiljaa. Hauska ja pisin sisäänkirjautuminen oli Vianna do Castellossa, kun menimme toimistoon Charlotten kanssa. Satamakapteeni sulki heti oven ja sanoi, että antakaa kissan olla vapaana. Aika iso kaksikerroksinen toimisto ja niinhän utelias kisulimme lähti tutkimusretkelle. Arkistokaapit, toiletit ja tutkittiin ja hävisi pitkäksi aikaa, mutta emme sitten jaksaneet huolestua nimittäin Satamakapteeni oli kissamies.  Näytti kuvia omasta kissastaan,  jonka oli pelastanut satamasta pienenä, märkänä ja nälkiintyneenä, mutta kuulema rakkaudella selviytyi. Sitten otettiin kuvia Charlottesta ja lähetettiin hänen tyttärelle Portoon, jossa kissa oli hoidossa. Aivan saman näköinen oli hänenkin kisuli ja espanjassa nähtiin myös katukissa,  joka oli kuin kopio Charlottesta, pään kuviota ja hännän mustaa väritystä myöten , mutta miten onnettoman pienet tassut meidän laivakissaan verrattuna. Taitaa...