Siirry pääsisältöön
Gomeralla taas

Tämä alkaa jo tuntua kodilta, aika paha. Arki sujuu ja purjehtimaan lähteminen laiskottaa. Onneksi lapsenlapset tulevat parin viikon päästä tenerifalle niin on pakko vähän liikahtaa.
Pieni seikkailu oli Charlottella La Palmalla. Katti oli jotenkin kiemurrellut itsensä valjaista kannella ja hypännyt tutkimusretkelle naapurin veneeseen.  Ei kiinnostanut takaisin tulla ja yhtäkkiä se hävisi sieltä... Kiertelin laiturilta ja huhuilin maista, ei missään!  Alkoi tulla pimeää ja ajateltiin jo kisulin päättäneen jäädä Palmalle.
Jätettiin luukut auki ja niinhän sieltä kolinaa kuului ja katti löytyi pöydän alta silmät pyöreenä ja vähän säikähtäneen näköisenä.  Seuraavana päivänä ei halunnut kannelle ollenkaan, mutta nyt taas entisellään ja kannella seikkailee valvonnan alaisena.
Leppoisaa tämä maissa olo

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Näin vihaiselta näytän kun joku kiukuttaa! 
Hyvää pääsiäistä! Täällä Lanzarotella taas odotellaan sopivaa säärakoa pohjoiseen, ehkä su yritetään lähteä kohti Lagosia.  Charlotte alkaa olla vuoden ikäinen ja yritetty aikuisten kissojen ruokaan siirtyä, huonolla menestyksellä . Tietyt merkit ja kalat ei mene nyt millään.  Viisi päivää ainakin merellä menee ja tuore ruoka alkaa olla siitä eteenpäin kortilla... Laite ongelmia ollut, ja vähän nyt jännityksellä ja ehkä riskillä lähdetään, Ais ei toimi kunnolla (ei saatu täällä kuntoon) ja yövahdissa ei  nukuta, laivoja on tähystettävä, koska ne eivät nyt nää meitä ja pitää toivoa, että siellä ollaan hereillä ja selvinpäin. Vielä maata näkyvissä
Portugalin rannikolla Sumussa ja verkkomerkkejä väistellen menty rannikon satamia pikkuhiljaa. Hauska ja pisin sisäänkirjautuminen oli Vianna do Castellossa, kun menimme toimistoon Charlotten kanssa. Satamakapteeni sulki heti oven ja sanoi, että antakaa kissan olla vapaana. Aika iso kaksikerroksinen toimisto ja niinhän utelias kisulimme lähti tutkimusretkelle. Arkistokaapit, toiletit ja tutkittiin ja hävisi pitkäksi aikaa, mutta emme sitten jaksaneet huolestua nimittäin Satamakapteeni oli kissamies.  Näytti kuvia omasta kissastaan,  jonka oli pelastanut satamasta pienenä, märkänä ja nälkiintyneenä, mutta kuulema rakkaudella selviytyi. Sitten otettiin kuvia Charlottesta ja lähetettiin hänen tyttärelle Portoon, jossa kissa oli hoidossa. Aivan saman näköinen oli hänenkin kisuli ja espanjassa nähtiin myös katukissa,  joka oli kuin kopio Charlottesta, pään kuviota ja hännän mustaa väritystä myöten , mutta miten onnettoman pienet tassut meidän laivakissaan verrattuna. Taitaa...