Siirry pääsisältöön
La Isla Bonita

Hupsista jo pari viikkoa vierähtänyt täällä La Palmalla. Tultiin tänne hyvällä tuulella ja nyt kierretty autolla saarta ympäri. Luonto on todella hieno, ei ihme,että Madonna laulaa tästä saaresta.  Charlotte ollut mukana autossa lyhyemmillä matkoilla, mutta huomattiin ilmeestä, että ei oikein mutkaisista teistä pitänyt. Yritti ikkunasta katsoa maisemia, mutta ei pysynyt mutkissa kahdella jalalla ja piti mennä lattialle pötköttämään.
Tämä oli tämänkertaisen matkan määränpää ja vähän haikea olo, kun täältä sitten lähdetään takaisinpäin. Onneksi kuitenkin uusiakin satamia vielä löytyy paluu matkalla, vaikka pieni Kanaria "ähky" meinaa iskeä.

Tässä asennossa putsataan masu ja pylly, notkea kisuli! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Näin vihaiselta näytän kun joku kiukuttaa! 
Hyvää pääsiäistä! Täällä Lanzarotella taas odotellaan sopivaa säärakoa pohjoiseen, ehkä su yritetään lähteä kohti Lagosia.  Charlotte alkaa olla vuoden ikäinen ja yritetty aikuisten kissojen ruokaan siirtyä, huonolla menestyksellä . Tietyt merkit ja kalat ei mene nyt millään.  Viisi päivää ainakin merellä menee ja tuore ruoka alkaa olla siitä eteenpäin kortilla... Laite ongelmia ollut, ja vähän nyt jännityksellä ja ehkä riskillä lähdetään, Ais ei toimi kunnolla (ei saatu täällä kuntoon) ja yövahdissa ei  nukuta, laivoja on tähystettävä, koska ne eivät nyt nää meitä ja pitää toivoa, että siellä ollaan hereillä ja selvinpäin. Vielä maata näkyvissä
Portugalin rannikolla Sumussa ja verkkomerkkejä väistellen menty rannikon satamia pikkuhiljaa. Hauska ja pisin sisäänkirjautuminen oli Vianna do Castellossa, kun menimme toimistoon Charlotten kanssa. Satamakapteeni sulki heti oven ja sanoi, että antakaa kissan olla vapaana. Aika iso kaksikerroksinen toimisto ja niinhän utelias kisulimme lähti tutkimusretkelle. Arkistokaapit, toiletit ja tutkittiin ja hävisi pitkäksi aikaa, mutta emme sitten jaksaneet huolestua nimittäin Satamakapteeni oli kissamies.  Näytti kuvia omasta kissastaan,  jonka oli pelastanut satamasta pienenä, märkänä ja nälkiintyneenä, mutta kuulema rakkaudella selviytyi. Sitten otettiin kuvia Charlottesta ja lähetettiin hänen tyttärelle Portoon, jossa kissa oli hoidossa. Aivan saman näköinen oli hänenkin kisuli ja espanjassa nähtiin myös katukissa,  joka oli kuin kopio Charlottesta, pään kuviota ja hännän mustaa väritystä myöten , mutta miten onnettoman pienet tassut meidän laivakissaan verrattuna. Taitaa...